Avoin vetoomus

Avoin vetoomus Suomen yrityksille kohti parempaa peruskoulua.

Taustatietoa

Ajattelen lähettämiäni ajatuksia perusopetuksen näkökulmasta, mutta samoja voi varmasti soveltaa myös muihin kouluasteisiin.

Olen monien toimijoiden kaikkien kanssa ollut yhteyksissä sähköisten oppimisympäristöjen ja sähköisten oppimateriaalien käytöstä perusopetuksessa. Monelle heistä olen puhunut oppimisympäristön roolista perusopetuksessa. Nyt vetoan avoimesti kaikkiin alan yrityksiin tehdä yhteistyötä. Näin pienen kunnan edustajana koen rahoituksen ja ajatuksen levittämisen maan laajuiseen käyttöön hankalaksi toteuttaa.

Tiivistelmä

Tiivistän ajatukseni tähän alkuun lyhyesti, ja yritän perustella asioita laajemmin viestin lopussa.

Ympäri Suomea tehdään valtavasti töitä TVT:n opetuskäytön puolesta.
Suomi on pieni maa, meillä ei ole varaa tehdä töitä yksin. Ajattelen Suomen peruskoulun olevan yksi iso yritys, jolla on toimipisteitä ympäri maata. Jokaisessa toimipisteessä tehdään täysin samaa työtä. Yhteistyötä on vain vähän. ”Normaali” yritys ei asioita todennäköisesti järjestäisi näin.

• TVT:n kehittäminen ja opetuksen kehittäminen on koettu eri asioiksi, vaikka itse asiassa kyse pitäisi ainoastaan opetuksen ja oppimisen kehittämisestä.
• Tuloksia on saatu, mutta ne ovat hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. TVT:n opetuskäytössä on myös paljon hypetystä ja mutu-tuntumaa asioista, joita ei ole tutkittu.
• ”Perusopettajia”  ei ole saatu mukaan kehittämiseen, vaikka heillä varmasti olisi annettavaa opetuksen kehittämiseen. Nyt on ehkä liikaa yritetty keksiä valmiita malleja parempaan opettamiseen. Opetuksen toteutukseen vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi opettajan persoona, opetusryhmä, oppilaiden ikä, opetettava aine ja fyysinen opetusympäristö.
• Kehittäminen vaatii yhteistyötä, meillä ei ole yli opettajahuoneen menevälle yhteistyölle sopivia välineitä. Yhteistä aikaa on vaikea järjestää jopa opettajahuoneen sisällä, yli opettajahuoneiden jopa mahdotonta. Tarvitsemme siis sopivan välineen tehdä yhteistyötä

Johtopäätös

Johtopäätöksenä tästä Suomessa pitäisi yhteinen olla väline, jonka kautta Suomen opettajat voivat jakaa hyviä opetuskäytäntöjä, jonka kautta peruskoulu yrityksen osaamispääoma nousisi.

Tarkempia perusteluja

Erinäisten kokeilujen ja monien vaiheiden jälkeen ajatukseni on kulkeutunut siihen suuntaan, että itse sähköisen oppimisympäristön ja sähköisen materiaalin rooli on tällä hetkellä melko pieni, koska meillä ei ole hyviä yksityiskohtaisia pedagogisia malleja käyttää sähköistä oppimisympäristöä tai materiaalia. Oman kokemuksen mukaan kaikki oppimisympäristöt ovat samankaltaisia ja ovat keskittyneet lähinnä etäopetuksen tarpeeseen. Peruskoulussa ei kuitenkaan ole etäopetusta, vaan lähes kaikki opetus tapahtuu lähiopetuksena. Se on varmasti myös Suomen vahvuus, me opettajat tunnemme oppilaamme. Jotta pienessä Suomen maassa kyseisiä malleja syntyy ja ne leviävät, tarvitaan menetelmiä kehittää opettajien yhteistyötä, niin oman opettajahuoneen kollegoiden välillä kuin myös yli opettajahuonerajojen ihan valtakunnalliseen yhteistyöhön.

Koska opettajien yhteistyöaikaa on vaikea järjestää, johtuen ihan nykyisistä työehtosopimuksistakin, oma mielipiteeni on, että me Suomessa tarvitsemme prosessia toteuttaa yhteistyötä. Prosessin toteuttamiseen tarvitsemme niin työkulttuurin muutosta kuin myös siihen sopivia välineitä. Työkulttuurin muutos tulee tapahtua jokaisessa koulussa, mutta välineitä ei pienissä yksiköissä kannattane kehitellä erikseen.

Tästä aasinsillasta pääsenkin asiaan, miksi teihin suurimpiin toimijoihin ja opetushallitukseen otan näin yhtä aikaa yhteyttä. Minun näkökulmasta katsottuna teillä on avainrooli kyseisen työkalun mahdollisuudessa levitä koko Suomen opettajien yhteiseksi työkaluksi. Siksi toivon, että lähtisitte yhteistyössä rakentamaan opetuksen suunnitteluun yhteistä työkalua, joka itsessään edistää opettajien välistä yhteistyötä. Yrityksiltä toivon yhteistyötä välineen toteuttamiseksi ja opetushallitukselta toivon suunnan määrittelijää yhteistyöprosessin leviämiseksi koulujen arkeen.

Jotta yhteistyö kantaa hedelmää, pitää ne opettajat saada yhteen, joilla on samat opetuksen kehittämisen tarpeet, sama oppiaine (yläkoulu aineopetus) tai saman ikäiset oppilaat (alakoulu). Meillä ei ole kuitenkaan välineitä, joilla kyseistä rajausta voi tehdä tai hakutoimintoja, joilla opettaja voi hakea oman oppiaineen tiettyyn opetuksen kohtaan sopivaa materiaalia. Internetisssä on paljon opetukseen sopivaa materiaalia, mutta ne ovat hajallaan. Ja monet meistä opettajista tekevät samaa päällekkäistä työtä löytääkseen sieltä parhaat.

Olemme Ruskolla jonkin verran ideoineet työkalua ja prosessia, joka kyseisen ongelman saattaisi korjata. Järjestelmän kuvausta olen kirjoittanut OPH:n hakemukseen, jonka julkaisin avoimesti internettiin osoitteeseen ja olen myös videoinut, miten työkalu toimisi käytännön tasolla. Visuaaliseen ilmeeseen, ja tekniseen toteutukseen  ei nyt kannata tässä vaiheessa kiinnittää huomiota. Idea on nyt tärkein. Perusajatuksena on, että opettajan suunnittelu prosessina tuodaan julkiseksi. Mielikuvan voimme ajatella, että paperinen opettajakirja sähköistetään julkiseksi. Toki opettajalle pitää antaa mahdollisuus kirjata myös yksityisiä merkintöjä. Prosessissa on myös otettu huomioon, että opettaja kirjaa tarvittavia meta-tietoja suunnitelmastaan, jotta suunnitelmien haku toimii muille opettajille. Itse järjestelmä ei varmastikaan ole teknisesti hankala toteuttaa. Toteutuksessa kannattaa ottaa huomioon, miten työkalua saadaan parhaiten integroitua opettajan nyt käyttämiin järjestelmiin. Wilma lienee tällä hetkellä se järjestelmä, opettaja käyttää joka oppitunti ja jossa oppilaat käyvät säännöllisesti, joten suunnittelutyökalun pitää integroitua jollain tavalla Wilmaan tai kiertokautta sen järjestelmään.

Työkalun ajatuksen olen lyhyesti kuvannut videolle Ruskon opettajia varten.

 

Määrittelytyö on vielä kesken, mutta kuten videosta voitte huomata, itse järjestelmä lienee suhteellisen yksinkertainen. Esimerkikistä puuttuu muun muassa käytetty opetusmenetelmä (esim. opettajajohtoinen, ryhmätyöskentely, itsenäinen, toiminnallinen), jonka mukaan opettaja voi hakea sopivan tuntisuunnitelman.  Järjestelmän tulisi olla itsenäinen, mutta integroitavissa niihin teknisiin järjestelmiin, jotka kunta on valinnut, esimerkiksi oppimisympäristö tai oppilashallinto-ohjelma. Järjestelmään Wizard tyyppinen toiminto opetuskäytännön kuvaamiseen pitää olla yksikertainen ja nopeakäyttöinen. Itse lopputulos, jonka järjestelmä tuottaa, taas voi olla visuaalisesti kiinnostava.

Koen, että työkalusta voi teille yrityksille olla myös hyötyä. Jos suunnitelmasta löytyy hyviä malleja, joissa käytetään kustantajan sähköisiä opetusmateriaaleja (tai kustantajan paperiseen opetusmateriaaliin on tehty hyvää lisämateriaalia), tietyn oppimisympäristön ominaisuutta käytetään hyväksi tai muuta yritykseenne viittaavaa, saattaa se olla valintaperuste teidän materiaalinne tai palvelun hankintaan.

Opettajien ansaintalogiikka taas voisi perustua vapaaehtoisuuteen. Järjestelmään voisi olla liitetty esimerkiksi prosessi, jonka kautta suunnitelmien käyttäjä voi vapaaehtoisuuteen perustuvan maksun suorittaa suunnitelman tekijälle.

Olemme Ruskolla hakeneet pientä rahoitusta järjestelmän toteuttamiseen OPH:n kevään hankehakemusten kautta. Hankehakemus ja lisää tietoa järjestelmästä löytyy hankkeemme www sivuilta http://www.haluoppia.fi/ruskon-oph-hakemus

Itse sähköisistä oppimisympäristöistä perusopetuksessa ajattelin, että ne tarjoaisivat välineen ja paikan oppilaille toteuttaa oppilasprojekteja. Julkaisujärjestelmäperiaatteella toimivat ympäristöt antavat powerpointteja ja word-dokementteja paljon monipuolisemman työkalun oppilaille koulussa tehtävien projektien kuvaamiseen. Julkaisujärjestelmä tarjoaa paremman väylän esimerkiksi linkittää ulkopuolista tietoa, upottaa videoita ja julkaista työ avoimesti verkkoon. Vähentäisin oppimisalustan roolia opettajaohjeiden ja tiedon jakamiseen, siihen kuvaamani opetuksen suunnittelutyökalu olisi parempi. Toki opettajalla tulee olla mahdollisuus käyttää perinteisiä sähköisen oppimisympäristön työkaluja, kuten palautuskansioita ja sähköisiä kokeita.

Jos päättäisin koulun käytäntöjä ...

Otsikko ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alla olevat ratkaisut ovat oikeita. Kun puhutaan koulusta, opetuksesta, oppimisesta ja ihmisistä ei oikeita malleja taida olla edes olemassa. Muuttuvia tekijöitä on äärettömästi ja jokainen meistä kokee asiat eri tavalla. Ehkä siksi omat ehdotukset eivät ole varsinaisia malleja, vaan niiden avulla mahdollistetaan aikaa löytää parhaat ratkaisut kuhunkin tilanteeseen. Katson siis asioita perusopetuksen näkökulmasta ja varmasti näihin näkemyksiin vaikuttaa myös matemaattisesti rajoittunut ajattelumaailma.
Kaiken alla olevan voi kiteyttää siten, että oppitunneilla opettajan aika tulisi mahdollisimman paljon käyttää opettajan ja oppilaan välillä ja oppituntien ulkopuolella yhteiseen opetuksen suunnitteluun samoja sisältöjä opetettavien opettajien kanssa.

Oikein kohdistetut henkilöresurssit

• Palkataan tarvittavasti koulusihteereitä ja muita tarvittavia ammattilaisia. Rehtorit ja opettajat tekevät aivan liikaa sihteerin töitä.  Ei liene järkevää, että rehtorit hoitavat koulukuljetuksia, käyvät kirjaamassa jäykkään päätöksenteko-ohjelmaan tekemiään hallinnollisia päätöksiä, tekevät viikottain erilaisia selvityksiä jne. Opettajat voivat taas hoitaa koulutarviketilauksia, tehdä juhlatilaisuuksiin kutsuja, soitella liinkuntapäivään kuljetuksia ja tiloja jne. Samoin monessa koulussa opettajat hoitavat tekniikka, kuten AV laitteita ja tietohallinnollisia töitä.  Annetaan rehtoreille mahdollisuus johtaa ja opettajien opettaa. Sekä johtaminen ja opettaminen vaativat jatkuvaa yhteistyötä, aikaa ajattelulle, verkostoitumista. Annetaan heille siihen mahdollisuus ja resursoidaan muut työt ammattilaisille. Sanoisin, että sihteerien ammattitaidolla monet sihteerin työt hoituvat huomattavasti tehokkaammin kuin rehtorilta tai opettajalta, Av välineiden tai tietotekniikan ylläpito ja kehitystyö kannattaa "ulkoistaa" asiantuntijoille.
• Hyödynnetään YT aika paremmin. Järjestelmällisesti ja johdon päätöksellä yritetään murtaa henkisiä lukkoja opettajien yhteistyöstä. Yhteistyöstä vielä alla lisää.
• Muutetaan vesojen  "luonnetta". En nimittäin usko massakoulutuksiin aikana, jolloin opettajakoulutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Jos kouluissa opetettaisiin nykyisen oppimiskäsityksen mukaan, pitäisi opettajan muuttaa työtapoja. Tekniikkaa tulee kouluille, mitä sillä pitää tehdä. Auttaako muutos oppimisessa? Kun lähdetään miettimään, mitä tarkoittaa itse opettaminen ja pitäisi kouluttautua uudelleen uuteen opettajuuteen, ei sitä voine tehdä massakoulutuksina. Tarpeet vaihtelevat kouluasteen, opetettavien aineiden, oppijoiden ikäryhmän mukaan niin paljon, että ei ole järkevää pitää opettajia samassa tilassa kuuntelemassa samaa tarinaa. Hyvä ajankohtaisin esimerkki tästä on kolmiportainen tuki. Mallia yritettiin vielä koko opettajakunnalle yhdellä sapluunalla , vaikka toteutus lienee kuitenkin hyvin erilainen. Lähtisin muodostamaan pieniä ryhmiä koulun lähikollegoista, joilla on samat opetuksen sisällöt ja lähtökohdat ja jotka yhdessä miettivät, miten 3 vesopäivää parhaiten käyttävät ja milloin. Toisinaan voi olla tarkoituksen mukaista kokoontua säännöllisesti vaikkapa 1 tunnin jaksoissa. Toisiaan saattaa lähiseudulla olla esim. 3 tunnin iltapäivätapaaminen vastaavien ryhmien kanssa. Ja jotta rehtori voi seurata ryhmän keskustelua, pääsiat käydään läpi kehityskeskustelussa ja suunnitellaan yhdessä jatkoa.

Kehittämisestä

• Kunnassa tulisi toimia opetussuunnittelija, joka voi tarjota kehitystyöhön edellä kuvatuille opettajaryhmille apua. Opetussuunnittelija toimii myös rehtoreiden apuna kokonaiskuvan suunnittelussa, esim. tekniikan kokonaisarkkitehtuuri (pahoittelen sanahirviötä, tulee toisen toimenkuvani puolesta), viestintäratkaisut, koulutussuunnittelu, pilotoinnit jne.
• Budjetissa pitää olla innovaatiorahaa, esim 1% budjetista, jolla hyvät uudet kehitystyöt voidaan pilotoida nopealla aikataululla ilman raskasta hakukierrosta päättäjiltä
• Tekniikan hypetys tulee suodattaa pois. Katse pitää tekniikan sijasta suunnata oppimiseen ja opettamiseen, oppilaaseen ja opettajaan. Ihan varmasti tekniikka monessa auttaa, mutta antaa sen tarpeen nousta itsestään kehitysajatusten myötä

Opettajien yhteistyö

• Yhteistyöhön pitää olla työkalu, koska opettajien yhteinen aika on aina rajallista. Työkalun olen kuvannut tarkemmin OPH:lta haettavassa hankehakemuksessa, http://www.haluoppia.fi/ruskon-oph-hakemus
• Koulun sisällä tapahtuva yhteistyö ei riitä. Suomessa on paljon kouluja, joissa pienimmissä aineryhmissä on 1-2 opettajaa.

 Eriyttäminen ja erityisopetus

• Käytetään yläkoulun erityisopetuksessa enemmän aineenopettajia
• Erityisopetusta olisi myös lahjakkaille oppilaille
• Laiskuus ei ole tuen saamisen peruste, oppimisen halu pitää tulla aina oppilaalta. Toki voidaan asiasta keskustella kodin ja oppilaan kanssa, mitä vaikutuksia sillä on, jos työmoraalia tai halua ei ole. Laiskuuden tulee näkyä numerossa.
• Poistetaan tehdyt portaat, kaikki tapaukset ovat kuitenkin erilaisia.
• Luotetaan opettajan kykyyn antaa tukea, eikä vaadita nykyistä kirjaamisvelvoitetta. Säästetään ko aika "oikeaan" työhön. Opettaja vie asian eteenpäin, jos hänen keinot loppuvat. Myös siihen pitää luottaa, että opettaja asiantuntijana arvoi, että normaalit keinot on käytetty.
• Ns. perinteistä erityisopetusta, joka mutu tuntumana tarkoittaa yksilöllisempää opetusta erityisopetusluokassa erityisopettajan kanssa, tarjotaankin entistä enemmän normaaleissa luokissa, kunhan opettajuutta saadaan kehitettyä ja opettajan aikaa oppilaille lisättyä.
• Koulutetaan erityisopettajat oppimisvaikeuksien, kuten hahmotushäiriöt, lukihäiriöt, tunnistamiseen ja mitä keinoja ko oppilaiden kanssa tulee käyttää.

Opekokoukset

• Jätetään pois kaikki ilmoitusasiat, joita voidaan kertoa tiedotuspalavereissa
• Tuodaan opekokoukseen asioita opetuksesta, sen kehittämisestä, prosesseista, toimintamalleista, jotka koskevat oppimista.
• Esityslistoihin jämäkät esitykset, joista voidaan päättää. Nyt esityslistassa on lähinnä kysymyksiä, ei ehdotuksia. Myös pöytäkirjaan jää useimmiten kysymyksiä ja avoimia asioita. Liian harvoin tehdään päätöksiä
• Jätetään pois asioita, jotka koskevat vain pientä ryhmää tai ovat hallinnollisia, joista rehtori voi ja kuuluu päättää itse. Rehtori voi tarvittaessa kysyä opettajien mielipidettä, mutta keskustelut tulisi käydä asiaa koskevien opettajien kanssa, opekokouksessa se ei ole tehokasta
• Harvennetaan opekokouksia ja säästetään ko aika opettajien yhteistyöhön ja opetuksen suunnitteluun.

Muita lyhyesti

• Rangaistuskäytännöt isoon remonttiin, esim jälki-istuntokäytännästä jo aikaisemmin olen kirjoittanutkin
• Koulussa käytetään nopeammin tehokeinoja, kuten opetuksen uudelleen järjestelyt, erottaminen määräajaksi. Näihin ollaan jo onneksi puuttumassa
• Luotto takaisin opettajalle, esim. muut kuin poissaolomerkinnät voidaan piilottaa huoltajilta ja oppilailta. Merkinnät voivat olla koulun sisäistä käyttöä varten, jotta kotiin voidaan ottaa tarvittaessa yhteyttä. Esimerksi häirintämerkintä tulee joka tapauksessa käsitellä heti oppitunnilla. Jos kyseisiä merkintöjä tulee toistuvasti, pitää tehdä lisätoimenpiteitä, jolloin koulu ottaa kotiin yhteyttä. Muuten kotikin voi luottaa kouluun, että yksittäisissä tapauksissa koulu kasvattaa.

Uutisprojekti

Uutisprojekti lähtee taas käyntiin. Päivitän viime vuonna tehtyjä parannuksia punaisella.

Keväällä 2012 sain idean, että yläkoulun oppilaat tuottaisivat viikoittaista uutislähetyksiä. Ajattelin, että tällainen mediatyö sopisi parhaiten äidinkielen oppiaineeseen, joten juttelin asiasta heidän kanssa. Tarkoitukseni nimenomaan oli se, että tietotekniikka tai tekniikka ei yleensäkään varasta pääosaa, vaan media ja sen tuottaminen olisivat tärkeimmät asiat oppiaan kannalta. Ja projektiin pitäisi saada osallistumaan kaikki oppilaat, ei vain valinnaisaineen tai erilliskurssien oppilaita.

Uutiset tulevat Ruskon uusille www sivuille. Linkitän myöhemmin.

Päädyimme äidinkielten opettajien kanssa seuraavaan ratkaisuun

• Projekti tehdään 9. luokalla, koska sen opsiin kuuluu media. Tänä vuonna myös muutama 8. luokka osallistuu
• Oppilaat tekevät uutisia pienissä ryhmissä 3-5 oppilasta
• Uutiset julkistetaan viikoittain, eli yksi ryhmä / vko. AI opettaja merkitsee Wilmaan merkinnän tiedoksi muille opettajille.
• Ai tunneilla käydään läpi uutistoimittajan työ ja mietitään yleensä uutisten toimittamista
• Rinnaikkaisoperesurssilla (1vko tunti) opetan tekniset asiat ja olen kunkin ryhmän tukena editoinnissa ja kuvaamisessa
• Ryhmän suunnittelee paperilomakkeelle uutiset
  • aiheiden valinta
  • yhteydenotot haastateltaviin (ainakin työnjako)
  • kysymykset / spiikit (ainakin työjako)
• Kukin ryhmä vuorollaan käyttää 1 päivän uutisten tekoon (kuvaus ja editointi). Suunnitelma ja mahdolliset yhteydenotot tehdään kotitehtävänä. Ryhmä saa valita kuvauspäivän itse, tietenkin koepäiviä ei saa valita.
• Suunnitelma näytetään opettajalle ennen ryhmän toteutuspäivää.
• Välineet
  • perusvideokamera, n. 200 € (oli koulussa valmiina)
  • mikrofoni, n. 80 €, kannattaa ehdottomasti hankki
  • editointiin Windows Live elokuvatyökalu, ilmainen ja helppokäyttöinen
  • alkuanimaatio http://www.flixpress.com/Home.aspx (kiitos 9. lk:n oppilaalle Risto Ranki vinkistä), ilmainen, vaatii rekisteröinnin
  • Loppumusiikin tuottivat oppilaat musiikin tunnilla

Tavoitteet

• oppia uutistoimittajan työstä
• oppia ottamaan selvää jutun aiheesta
• selvittäessä taustoja opitaan samalla uutta, ilman koulukirjoja ja opettajaa
• harjoitella yhteistyötä muiden oppilaiden kanssa
• oppia suunnitelmalliseen työskentelyyn
• yhteydenottaminen haastateltaviin asiallisesti
• media tuottamisen perustaidot
• oppia arvostamaan omaa työtään ja suhtautua lopputulokseen tosissaan, mutta ei kuitenkaan vakavasti

Matkan varrella huomatut seikat

• oppilaat ovat tykänneet
• suunnitelman kannattaa hyväksyttää ennen varsinaista kuvausta
• uutisia kannattaa tutkia riittävästi Ai tunneilla ja niistä kannattaa keskustella
• miten on kuvattu, kuvakulmat tms.
• miten toimittaja aloittaa haastattelun
• miten haastattelu lopetetaan
• kaikissa uutisissa ei tarvita haastattelu
• Osa ryhmistä tarvitsee tukea suunnittelussa, pääsääntöisesti kuitenkin meni hyvin
• Oppilaiden vastuuta kannattaa korostaa, kuvaus / editointipäivä ei ole vapaapäivä
• Oppilaille kannattaa painottaa, että miettivät keitä haastattelevat varsinkin, jos kyse on oppilaista
• Teknisiä huomioita
• oppilaille ohje, että kuvaamisen jälkeen kannattaa tarkistaa äänen ja kuvan laatu (haastatteluja voi muuten olla vaikeaa kuvata myöhemmin uudelleen)
• virtajohto ei saa olla kamerassa kiinni kuvauksen aikana, ääneen tulee muuten häiritsevää sirinää
•  oppilaille ohje, että videot pitää poistaa kamerasta

Suomi takaisin huipulle

Paljon on käyty keskusteluja siitä, että Suomi on tipahtanut TVT:n käytön kehityksen kyydistä. Jos koetaan, että asia tosiaan näin on ja halua on päästä takaisin, pitää ruveta konkreettisiin toimiin.
Tässä blogissa yksi malli minun näkemyksen mukaan. Kuntakohtainen malli on rakennettu seuraavaan lähtökohtaan.

1. Kunta tarjoaa esi- ja perusopetusta
2. Opettajia on n. 70.
3. kouluja 4 (joista yksi toimii kahdessa rakennuksessa)
4. Oppilaita n. 900
5. Opettajien TVT taidot vaihtelevat, veikkaisin olevan keskimääräistä suomalaista tasoa.
6. Koulujen kesken toimii ns. tvt ryhmä, resurssit ovtessistä, yhteistä aikaa ei siis ole varsinaisesti resurssoitu. Intoa, näkemyksiä ja ehdotuksia  on ryhmältä tullut paljon . Ideat ja ehdotukset ovat keskittyneet lähinnä opetusmenetelmien muuttamiseen ja siihen, miten TVT voisi käyttää oppimisessa hyväksi. 
7. Rehtoreita 4, rehtoreilla ei erityisen suurta panostusta TVT asioiden kehittämisessä, tukea on kuitenkin koulujen tvt ryhmän suuntaan.
8. Koulusihteereitä 1, aivan liikaa töitä, jotta opettajien ulkopuolista työtä voisi sihteerille jakaa. (Esim. koulutarviketilaukset, erikoispäivien järjestelyitä, jne.)

Mallissa lähtökohta ei sinänsä ole TVT:n käyttö, vaan tavoitteet ovat yleisemmin oppimiseen liittyviä. Ja missään nimessä tämä ei tarkoita sitä, että kaikki pitää uudistaa. Perusideologia opettajuudesta vaihtuisi kuitenkin opettajajohtoisesta oppijakeskeiseen opetukseen. Yritin supistaa mahdollisimman lyhyeksi, paljon jäi kertomatta, mutta toivottavasti saatte ajatuksistani kiinni.

Tavoitteet

1. Lisää aikaa opettajan ja oppilaan välille
2. Opettajien yhteistyötä tehokkaammaksi, materiaalien jaon sijasta jaetaan ideoita ja  tunti / projektisuunnitelman kokonaisuuksia.
3. YT ja Vesot tehokäyttöön
4. TVT käyttävät oppilaat oppimisen tukena
5. Kouluviihtyvyyden (ei ole sama asia kuin viihteellisyys) parantaminen
6. Eriyttämisen keinojen parantaminen kaiken tasoisille oppilaille
7. Passiivisesta oppimisesta siirrytään aktiiviseen oppimiseen

Mitä tehdään kunnassa?

1. Oppilaille laitteet
• 1. lukukausi -->pilottiopet 5-10  kpl, heidän luokkatilaan hankitaan siirrettäviä laitteita, niin että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa käytössä laite
• 2. lukukausi -->lisätään pilottiopettajien määrää 5 - 10 opella + heille laitteet
• 3. lukukausi -->arvioidaan pilottien tulokset -->tehdään päätös tarvitaanko kaikille oppilaille oma laite, vai riittääkö 5-10 laitetta / luokkatila
2. Resurssiope 2-3 vuodeksi jokaiseen kouluun
• Edellisen kohdan pilottiopet saavat tarvitsemansa tuen
• Suunnitellaan yhdessä aikajana, johon kerätään kaikki projektit, joissa tvt:tä voidaan hyödyntää. Projektit jaetaan siten, että resurssiopen tunnit tasautuvat lukuvuodelle
• Projekteissa oppilaat käyttävät tvt:tä välineenä, ei ope
• Resurssiope toimii apuna nille opettajille, joilla TVT:n luonnollinen käyttö opetuksessa asettaa liian ison kynnyksen
• Kustannukset  2-4 vko tuntia / koulu
• 2-3 vuoden päästä projektit ovat valmiina, jolloin resurssiopea ei välttämättä tarvita. Huom. myös opettajien TVT taidot kasvavat samassa
• Yläkoulussa lopetetaan pitkäkestoisen valinnaisen tietotekniikan (jos siellä siis käydään perusasiat) tarjoaminen, tvt taitojen oppiminen siirretään ainekohtaisin opseihin
3. Oppimisympäristö kuntaan
• Ympäristöön tehdään aina yhteistä materiaalia (Fronterissa huone) ja kokonaisia tunnin tai tuntien suunnitelmia.
• Ko materiaalia kaikki voivat helposti käyttää oman opetusryhmän kanssa ja muokata sitä halutessaan.
• Sisältää mm. lyhyitä oppimisvideoita
4. Opettajien suunnitelmallinen yhteistyö ja Ovtes
• Opettajat koulutetaan luomaan yhteistä sisältöä oppimisympäristöön
• Opettajat muodostavat itse 3-5 opettajan ryhmiä
• ryhmällä yksi sovittu YT vähintään 1. kerran kuukaudessa
• 1 Veso jaetaan 6*1 tunniksi, ryhmä valitsee ko aikansa itse,
• 1 tunnin veso voi sisällöltään olla kouluttautumista tai yhteisen materiaalin suunnittelua tai luomista, koulutusasiat kirjataan lyhyesti Wilmaan
5. Rehtorin rooli
• mahdollistaa ja kannustaa opettajien yhteisen materiaalin tuottamisen (huom. lukujärjestyksen suunnittelu)
• palkitus
• kohdan 4 ryhmien opettajilla olisi mahdollisimman paljon yhteisiä hyppytunteja, jos hyppytunteja yleensä on
• yhtä aikaa vähintään kaksi rinnakkaisryhmää samasta aineesta-->välineitä ei tarvita niin paljon, joustavat ryhmän vaihdot
6. Opettajan rooli
• Pilottiopet sitoutuvat projektiin, huojennuksena vähennetään heiltä muita "ylimääräisiä" töitä
• Pilottiopet jakavat kokemuksia kaikille opettajille -->muut antavat palautetta / kehitysideoita
• Oppimisympäristön sisällön luomiseen tarvitaan kaikkia opettajia
7. Luovutaan?
• Kotitehtävät siirretään oppimisympäristöön, tehtävä voi olla myös tulevaan aiheeseen tutustuminen, esim lyhyt matikan teoriavideo
• Kotitehtäviin ei tarvita välttämättä kirjoja --> voidaan luopua oppilaiden henkilökohtaisista kirjoista --> kirjat luokassa -->opetusta esim. 3 luokkatilassa ja 5 rinnakkaisryhmää -->vähemmän kirjoja, kestävät kauemmin käytössä -->saadaan säästö
8. Rohkeus ottaa iso harppaus
• Toteutetaan kaikki edellä mainittu

Muualta apua?

• OPH, Tiera yms taho rakentaa alustan, jossa opettajat voivat jakaa kunnan rajojen yli oppikokokonaisuuksia ja ideoita.
• Esim Fronterissa on mahdollista paketoida "huoneita", joka on yksi oppikokonaisuus, näin varmaan on myös muissa ympäristöissä
• Ko paketeista olisi kuvaus, mm. soveltuva luokka-aste, sisällön kuvaus, projektin kulku
• aluksi kaikki olisi ilmaista
• Jatkossa alustaan voisi tulla myös maksullista materiaalia, jakelu Itunesin tyyppisesti, esim. Fronterin oppikokonaisuus prosenttilaskuun 5 € / kunta.
• Maksullista materiaalia voivat tuottaa kustantajat, opettajat, pelintekijät jne. Alustan ylläpitäjä huolehtii maksullisen materiaalin tason tarkastamisesta
• Maksullisen materiaalin tuotot alustan ylläpitäjälle ja materiaalin tekijälle latausten mukaisesti.
• Rahoitusta OPH:lta laitehankintoihin ja kunnan osuuden koordinoijalle 2-3 vuodeksi

Kirje rehtoreille

Opettajan toimenkuva ja koko opettajuuden käsite velloo alueella, jonka kehittymisestä kellään ei taida olla kirkasta ajatusta päässä. Opettajuus on muuttumassa ja rehtoreilta jatkuvasti odotetaan linjauksia, mikä opettajan rooli oikein on. Onko se kasvattaja, sosiologi, pedagogi, tiedon välittäjä, kuuntelija, erityisopettaja, kaiken kirjaava sihteeri vai kaikkea näitä? Painetta toimenkuvan kehittämiseen tulee niin opettajilta itseltään, päättäjiltä ja valtioltakin. Miten siis rehtori arjessa pystyy tätä kaikkea visioimaan? Ei käy kateeksi.  Heitän tähän muutaman ajatuksen opettajan näkökulmasta.

1. Luota alaisten ideointikykyyn
• kaikkea ei tarvitse itse ideoida
• tue ideoita, varsinkin jos koet niiden kehittävän koulua ja edistävän oppilaiden arkea
• ota myös rohkeasti kantaa, puolesta tai vastaan. Pahinta on välinpitämättömyys.
• kehitä systeemi ideoiden jakamiseen, esim. sähköinen opettajien välinen portaali, jotta ideat tulevat muillekin opettajille esille
• tällä avoimella portaalilla myös pelaat aikaa itsellesi pohtia, onko idea hyvä vai ei. Kahvipöydissä esitetyt ideat voivat tulla liian isona yllätyksenä, jolloin itsellä herää helposti negaatio, että ei onnistu
2. Ole mahdollistaja
• älä tyrmää heti, jos muutokset aiheuttaa lisää töitä sinulle, esim. palkituksen uudelleen miettiminen, lukkareiden uudelleen järjestely, sijaisjärjestelyt
• työntekijät arvostavat pientäkin satsausta
3. Ole rohkea
• anna rohkeasti resursseja niille, jotka ideoita esittävät
• jos koet idean mahdolliseksi, mutta se mietityttää, anna silti kokeilumahdollisuus
• vie asioita, joilla koet olevan pitkällä juoksulla myönteisiä vaikutuksia, rohkeasti eteenpäin, vaikka kaikkia uudet menetelmät eivät heti miellytä
• Kaikki uudistukset eivät aina onnistu
• kokeilkaa silti rohkeasti
• myös epäonnistuminen on hyvästä, silloin osataan taas viedä asioita eri suuntiin
4. Vie hyvät ideat eteenpäin
• myös päättäjille, jos toteuttamiseen tarvitaan resursseja
• pyytämättä ei saa, vaikka kuinka trendi on supistaa
• kunnon perustelut vain kehiin
• haasta myös päättäjiä

Suomen koulujärjestelmän vahvuuksia

Olen viime viikolla tutustumassa Helsingin Yhteiskouluun, kiitos Sampo Lokille mahdollisuudesta vierailuun. Sampolta jäi erityisesti mieleen ajatus siitä, miksi suomalainen koulu pärjää hyvin vertailussa. Sampolla oli esittää kaksi hyvää pointtia

1.       Opettajien ammattitaitoon luotetaan. Luottoa löytyy ainakin toistaiseksi niin rehtorilta, päättäjiltä, huoltajilta ja oppilailta. Ammattitaitoa ei kyseenalaisteta eikä verrata mittareilla. Se antaa opettajille mahdollisuuden luovasti toteuttaa ja kehittää opetusta. Näin ei asiat ole läheskään muulla. Huolestuttavaa on kuitenkin nykyinen kehitys, esimerkiksi kolmiportainen tuki, joka vaatii jatkuvaa kirjaamista. Laki velvoittaa kirjaamaan, ja yksi perustelu on, että voidaan tarvittaessa näyttää tilastoa, että tukea on annettu. Miksei vain luoteta opettajiin?

2.       Opettajat tuntevat oppilaat. Suomessa opettajat yleisesti opettavat samoja oppilaita vähintään 2 vuotta. Tänä aikana tuntemus oppilaan osaamisesta kehittyy tasolle, jolloin välttämättä edes kokeita ei arvioinnin kannalta olisi pakko järjestää. Enkä tässä ole kokeita poistamassa, sillä kokeille on muitakin syitä (esim. se on oppimistilanne itsessään). Oppilaan tuntemus myös helpottaa huomattavasti eriyttämistä. Opettaja tuntee ennestään oppilaan vaikeudet. Monissa maissa opettajia ”kierrätetään”, jolloin oppilaan tunteminen jää pinnalliseksi.

Lisäsin tähän vielä yhden, ei niin pedagogisen, kohdan. Ilmainen kouluruoka nimittäin on varmasti myös yksi oppimisen edistäjä. Sillä voi olla yllättävänkin suuri merkitys.

Joka tapauksessa nämä oat vahvuuksia, joista ei suomalaisen opetuksen kannata luopua. Pidetään näistä kiinni myös uudistuksissa. Kiitos vielä Sampolle hyvistä ajatuksista.

Opettajien koulutusta

Yleisesti tiedostettu ongelmahan on, että maailma on ympärillä muuttunut, opetusmenetelmät eivät. Olen istunut viime vuonna useissa tilaisuuksissa, jossa on ollut satoja / tuhansia opetusalan ammattilaisia todentamassa tilannetta.

Miksi muutos  tarvitaan?

Lyhyesti vielä oma näkemykseni tilanteesta, hypätkää yli, jos tämä jo kyllästyttää

• Muutos on tapahtunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, jolloin internetyhteydet ovat jokaisen käyttäjän saavutettavissa.
• Viimeisen 2 vuoden aikana vielä laitteet ovat kehittyneet siten, että tieto oikeasti voidaan tuoda luokkahuoneeseen.
• Muutos tarkoittaa sitä, että opettaja ei enää ole välttämättä ainoa keino saada tietoa
• "Luettele Suomen presidentit aikajärjestyksessä" tyyppinen vihkoon kirjoitettu tieto / oppilaan  harjoitus ei välttämättä ole enää mielekäs oppimisen kannalta -->siksi tarvitaan muutos
• Tiedon hakeminen, tiedon yhdistäminen, isompien kokonaisuuksien hahmottaminen, yhteistyö, luovuus ovat taitoja, joita tulisi korostaa
• Tvt voi varmasti auttaa, mutta yksinään ilman ideoita se ei ole ratkaisu
• Muutoksessa ei ole kyse opettajien TVT välineiden hallinnasta, vaan oppilaan TVT käytöstä oppimisen apuna. Opettajan olisi kuitenkin hyvä tietää, miten oppilas voi TVT:tä hyödyntää, jotta opetuksen voi suunnitella paremmaksi -->tähän tarvitaan koulutusta

Opettajien TVT koulutuksen ongelmia / kysymyksiä?

• koulutusmäärärahat ovat pienet, sijaiskustannukset ovat suuret
• opettajien taitotasoerot ovat suuret
• "ulkopuolisia" koulutuksia on paljon, mutta vaativat usein sijaisjärjestelyjä -->myös oppilaat kärsivät ja se kuormittaa myös koulutukseen lähtijää
• TVT koulutus on painottunut perinteisesti välineiden koulutukseen, ei niinkään siihen, miten TVT:tä käytetään oppimisen tukena -->melko harva koulutus on suunnattu nimenomaisen opettajan omaan työhön, ongelma erityisesti aineopettajilla
• koulutus saattaa innostaa, mutta sen anti ei siirry perusrutiineihin -->koultuksen jälkeen ei välttämättä löydy vertaistukea syntyvillä uusille ideoille
• Ehkä perusvälineiden (mm. office) koulutusta ei enää kannata järjestää, ainakaan yhteisinä massatilaisuuksina.
• TVT koulutusta ei saa erottaa opetuksen kehittämisestä

Olisiko tässä mallia?

• opettajille, joilla TVT:n perustaidotkin ovat hukassa, voivat halutessaan pyyttää apua oppilailta -->tätä kokeillaan jo Ruskolla, muutamia "oppilasope" varauksia on jo tehty. Oppilaat ovat yläkoulunvalinnaisen tietotekniikan oppilaita ja heitä voi varata kyseisten tuntien ajaksi.
• TVT:n perusasioista kootaan videopankki -->näin opet voivat kouluttautua itselleen sopivalla ajalla -->myös tämä alkaa olla Ruskolla valmiina
• Hajautetaan 1 veso -->tätä olen ehdottanut, katsotaan, miten käy
• 6*1 tunti
• opet muodostavat 2-6 hengen ryhmiä (esim aineryhmittäin) -->ryhmä voi sopia itse sopivan ajan, kunhan se ei ole oppitunneilla
• ryhmä voi käyttää hyväksi edellä esitettyjä videoita
• ryhmän idea on vertaistuki -->koulutus ei pelkästään ole välineiden kouluttatumista, vaan ryhmä pohtii samalla TVT:n käyttöä opetuksessa
• koulutukset pitää kirjata -->avuksi mm. kehityskeskusteluihin
• "ulkopuolisiin" koulutuksiin harvemmin, koulutksen sisältö saisi olla koko kuntaa koskevien uusien ajatusten hakemista