Kärkihankkeita opetukseen

Opetuksen kärkihankkeet on julkaistu. Lainaan Mikko Jordmanin sanoja "Kumma, miten vaikea on innostua". Sanoisin, että hallituksesta liikaa tuputetaan uutta pedagogiikkaa kapea-alaisena totuutena. Oppiminen on hyvin monimutkaista, siihen ei pelkästään riitä digitaidot, pelillisyys, ilmiöpohjaisuus, yksilöllinen oppiminen vaikka nekin ovat tärkeitä. OKM:stä on kyllä hyvin vaikea yrittää ohjata vaikkapa meitä n. 40 000 perusopetuksen opettajaa uusiin työtapoihin.
Minusta TVT asioissa voidaan tarkastella kahta asiaa.

1. Oppilaille opetettavat TVT taidot
2. TVT:n hyödyntäminen oppimisessa. 

Kohta 1 on helppo, ja se voidaan johtaa ylhäältä, kuten muutkin OPSin sisällöt. Siitä vain OPH tarttumaan toimeen. Kouluissa on valmiudet kyllä hoitaa tämä. Mutta kohta 2 ja samalla pedagogiikan kehittäminen on paljon vaikeampi asia. Ja siihen tarvitaan kärkihankkeita.

Mutta mitä OKM ylimpänä voi sitten tehdä. Saman kuin kuka tahansa johtaja - mahdollistaa.
Konkretiaa on kaivattu, joten alla minun esitykset, miten mahdollistetaan koulun kehittyminen digitalisaation osalta, toivottavasti konkreettisesti. On siis paljon muitakin kuin digiasiat, keskitytään nyt kuitenkin niihin.

"Järjestetään uudelleen kuntien tietohallinnot.

Tehdään jatkossa siten, 

että sotealueen kaltaiset yksiköt järjestävät toimialakohtaiset palvelut,"

Järjestetään uudelleen kuntien tietohallinnot. 

Nykytilanteessa kunnan tietohallinto järjestää kaikkien hallintokuntien palvelut. Tehdään jatkossa siten, että sotealueen kaltaiset yksiköt järjestävät toimialakohtaiset palvelut, esim. meillä olisi Varsinais-Suomen opetuksen tietohallinto. Kokeilun voi siis aloittaa koulutoimesta.

Miten lyhyesti

1. Valtio määrittää standardit eli kokonaisarkkitehtuurin peruspalveluille (Tunnushallinta, pääsynhallinta, verkot, ylläpitopalvelut työasema ja mobiilipalveluille, rajapinnat ja integraatiot, sähköisen materiaalin jakelukanavan). Kokonaisarkkitehtuurissa otetaan huomioon mahdollisimman laaja laitetuki ja 
2. Alue järjestää peruspalvelut käyttäen paikallista osaamista. Valtio rahoittaa alueen toiminnan. Kilpailutuksessa huomioidaan eri osa-alueet, jotta myös pienemmät ja erikoistuneet toimijat voivat osallistua.
3. Alue järjestää tukipalvelut ja alueella toimii TVT-koulutusyksikkö. Koulutusyksiköstä kunta voi tilata koulutusta, kouluttajina on kokopäivätoimisia kouluttajia, mutta myös opettajia tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.
4. Alue integroi peruspalveluihin standardien mukaisia opetuspalveluja (esim pilvipalvelut, oppimisympäristöt, pelit, materiaalit jne)
5. Kunta saa itse päättää, mitä opetuspalveluita se haluaa itse käyttää ja vastaa niiden kustannuksista. Kunta hankkii itse laitteet.

Vaikuttavuus

1. Koulun TVT palveluja ylläpitävät opettajat saavat jatkossa keskittyä laitteiden ylläpidosta opetuksen ja oppimisen kehittämiseen
2. Keskittämällä säästetään rahaa tai vähintää samalla rahalla saadaan toimivat ratkaisut ja tasavertaiset mahdollisuudet
3. Saadaan erikoisosaamista koulun tietohallintoon
4. Pienetkin toimijat, it palveluntarjoajat ja sähköisen materiaalin tuottajat saavat mahdollisuuden
5. Digikoulutusta koordinoidaan keskitetysti
6. Voidaan luopua pienistä kuntien omista hankkeista, joilla yritetään parantaa koulujen tietohallintoa
7. Käyttäjien arkeen vaikuttavat asiat.
1. Yksi tunnus riittää palveluihin ja materiaaleihin
2. Sähköiset materiaalit voidaan hankkia yhdestä paikasta
3. Laitteet toimivat ja niiden ylläpito on asianmukaista
4. Kunta, koulu tai opettaja voi itse valita sopivan välineen. Enää ei tarvitse mukautua tietohallinnon / sivistysjohdon päättämiin välineisiin

"Käytetään tekniikkaa apuna 

yhteistyön lisäämisessä ilman lisätyötä opettajille."

Yhteistyö ja pedagogisten hyvien käytänteiden leviäminen. 

Käytetään tekniikkaa apuna yhteistyön lisäämisessä ilman lisätyötä opettajille. Valtio luo standardin, jonka varaan rakennetulla järjestelmällä opettajalla on mahdollisuus julkaista kirjaamansa tunti/kurssisuunnitelma muille opettajille. Eli opettaja arkityössään ilman lisätyötä pystyy auttamaan muita opettajia tai saa apua heiltä. Miten edetään ja miksi?

1. Mallijärjestelmä on jo luotu. Tutustu http://opentunti.fi/ . 
2. Vastaavia järjestelmiä voidaan kehittää muitakin. Standardin avulla voidaan luoda kohdan 1 valtakunnalliseen sähköisen materiaalin kauppapaikkaan näkymiä avoimista suunnitelmista
3. Opetusharjoittelijat käyttävät suunnittelujärjestelmää ja julkaisevat ne avoimiksi kaikkien Suomen opettajien käyttöön. Näin norsseissa uusimmat pedagogiset opetuskokeilut leviävät heti opettajien arkityöhön. Opentunti voidaan tähän valjastaa vaikka heti.
4. Pedagogisten käytänteiden leviäminen on osa täydennyskoulutuspolitiikkaa. Koulutuksen ideahan on muuttaa toimintatapoja, samaa tekee siis tämä malli. Ilman, että perinteistä koulutusta on järjestetty.

Ja mitä tämä kaikki maksaa. Itse asiassa ei juuri mitään. Rahaa saattaa jopa säästyä, ja vaikka ei säästyisikään, laatua saadaan parannettua opettajien itsensä toimesta. Ei ylhäältä johdettuna, vaan mahdollistamisen kautta.
Summaan vielä yllä olevat ajatukset OKM:n esitykseen

1. Täydennyskoulutus ja opettajankoulutuksen kehittäminen
2. Koulujen digitalisaation edistäminen
3. Pedagogiikan muuttuminen
4. Hyvien käytänteiden leviäminen