maanantai 9. joulukuuta 2013

Matematiikan kokeilu

Päivitys 18.1.2014: Merkinnät punaisella.

Olen melko paljon kirjoittanut koulun toimintatapojen muuttumisesta. Konkretiaa varmaa moni asiaa miettivä tai miettinyt kaipaa. Tässä kirjoituksessa kuvaan, miten yläkoulun matematiikan opetuksen tänä vuonna olen vuorotteluvapaalta palattuani ajatellut järjestää. Mallin nimeän neliapilamalliksi, toivottavasti se tuo maineensa mukaan onnea.

Tavoitteena

  • aktiivisen työn lisääntyminen
  • vuorovaikutustaitojen kehittyminen
  • oppiminen oppilaan tason mukaisesti, eli eriyttäminen
  • arvioinnin joustavuus ja arvioinnin painottaminen jatkuvuuteen
  • oppimismotivaation ja oppimisilmapiirin parantuminen

Toimintavat lyhyesti

  • Oppilaat istuvat 4 ryhmissä, ryhmän oppilaat ovat saman tasoisia. Ryhmät ovat kuitenkin joustavia. Ryhmätyöskentely mahdollistaa vertaistuen.
  • Koko luokalle tapahtuvaa opettajajohtoista opetusta vähennetään
  • Opettajajohtoista opetusta tapahtuu 4 hengen ryhmissä kohdistettuna ryhmän tasolle
  • Sisältö jaetaan 4-8 tunnin jaksoihin. Jakson tavoitteet käydään jakson 1. tunnilla läpi. Jaksoon on määritelty numeron 6 tavoite ja se testataan kunkin jakson jälkeen. Tavoite on määritelty siten, että seuraavaan jaksoon voi kyseisillä tiedoilla edetä. Oppilasta tuetaan lisää (lisätehtävät tai tukiopetus), jos tavoite ei täyty.
  • Luokkatyöskentelyssä käytetään apuna lyhyitä opetusvideoita, jotta ryhmä voi edetä ilman opettajan apua. Katselun välineinä käytetään tablet laitteita tai niiden puuttuessa oppilaiden omia laitteita. Videot ovat vaihtoehto kirjalle, pakko niitä ei ole katsoa.
  • Jaksoon luodaan eriyttävää materiaalia, sekä kertaavaa että ylöspäin eriyttävää.
  • Oppikirjat voivat olla koulussa, oppilaan tehtävä on tehdä omaa oppimispäiväkirjaa eli tiivistelmää käydyistä asioista. Tiivistelmän teko korvaa pääosin kotitehtävät Tiivistelmä saa olla aina testeissä ja kokeissa mukana.
  • Tehtävät tehdään vihkoon. Pyyhekumia voi käyttää pieniin korjauksiin, mutta oppilailla on punakynä, jolla merkitään virheet ja korjaus tehdään erikseen
  • Oppilaille jaetaan käsitekartta (koko kurssi tai pienempi osalue). Käsitekartta liimataan vihkoon. Kun oppilas on oppinut aiheen, hän värittää sen osan käsitekartasta.
  • Oppilaille jaetaan tehtävien merkintään moniste. Oppilas kirjaa siihen, mitkä tehtävät hän on kustakin aihekokonaisuudesta tehnyt.

Arvioinnista lyhyesti

  • Aineesta saa vain yhden virallisen numeron lukuvuotta kohden
  • Esim. kuukauden jälkeen annetaan osaamisen numero. Numero on opettajan ja oppilaan yhteisen keskustelun tulos.
  • Oppilaan itsearviointiin luodaan asian käsittelyä helpottava kaavake, joka yhdessä open kanssa käydään läpi.
  • Arvioinnin numero näkyy myös koteihin.
  • Tämän jälkeen arviointi on jatkuvaa. Eli jos osaamistaso muuttuu parempaan tai huonompaa, korjataan yhdessä oppilaan kanssa arviointia. Avoimesti myös perustellaan syyt.
  • Jokaisen kokonaisuuden jälkeen oppilas tekee lyhyen testin tavoitteen 6 asioista. Testistä saa vain hyväksytyn / kerrattavaa vielä. Jos kerrattavaa on järjestetään tukitoimia, esim. lisätehtäviä tukiopetusta jne.
  • Testien lisäksi voidaan pitää isommasta kokonaisuudesta välikoe. Kokeessa on valittavana eri tason tehtäviä. Oppilas saa itse valita.
  • Kokeet tai testit eivät välttämättä yksistään muuta arvosanaa.
  • Arvioinnista tulisi oikeasti jatkuvaa ja sitä voidaan käyttää motivointikeinona.
  • Arviointiprosessi muuttuisi avoimeksi. Pienemmätkin teot saadaan näkymään nopeammin arvioinneissa.
  • Lukuvuoden päätteeksi on lukuvuoden loppukoe. Kokeessa saa käyttää haluamiaan materiaaleja. Loppukoe on yksi osa lopullista arviointia. Arvioinnin kriteerit määräytyvät opsista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti