tiistai 7. lokakuuta 2014

Tekniikkaa opetukseen - onko kaikki valmista?

Tekniikka tulee koulun arkeen. Se leviää kaikkialle, hallintoon, työn organisointiin, yhteistyöhön, opetukseen ja oppimiseen. Tekniikan hyödyntämisessä otetaan vasta ensi askeleita.

Mutta, onko rakenteet kunnossa tekniikan hyödyntämiseksi? Onko kunnassa resursseja - osaamista, valmiit prosessit ja taloudelliset valmiudet?

Havainto

Itsellä otanta ei ole kovin suuri, noin 10-20 kuntaa, mutta olen päätynyt seuraaviin havaintoihin
  1. Kunnat ovat erittäin eriarvoisessa asemassa rakenteiden ja prosessien suhteen.
  2. Melko usein kunnan tietohallinto on vieraantunut koulusta, koulun tarpeita ei tunnisteta. Tämä johtaa siihen, että tietohallinnollisia töitä tekevät koulujen opettajat, pienellä palkalla ja ilman riittävää osaamista. Opettajien ei kuulukaan olla järjestelmätason osaajia, heidät on palkattu opettamaan ja ovat siinä hyviä. Opettajan palkalla ei myöskään ole taloudellisesti järkevä teettää mikrotukihenkilön töitä.
  3. Kunnissa yritetään tehdä liian tietohallinnollisia kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä ratkaisuja itse, mukaan pitäisi ottaa osaavia kumppaneita. Lopputulos olisi tehokaampi ja kokonaistaloudellisempi. Vertauksena esimerkiksi kiinteistön kattoremontti, jota ei teetetä kiinteistönhoitajilla, vaan siihen palkataan kattoalan ammattilaisia. Samoin pitäisi ajatella tietohallinnossa. Saamista ja johtamista pitää olla sen verran, että osataan tilata. Ja sekin vaatii jo paljon.
  4. Samoja tietohallinnollisia töitä tehdään muutamien kilometrien välein, rahaa palaa turhaan.
  5. Rahaa kehittämiseen ei missään ole riittävästi, kunnan omalla panostuksella saadaan aikaan vain pieniä yksittäisiä parannuksia. Kokonaisvaltaisat kehitystä ei tapahdu. Kehitystä viedään eteenpäin yksittäisillä hankeprojekteilla.
  6. Osaamistasoja luokittelen seuraavasti
    1. Tietohallinnossa on osaamista, mutta kouluissa ei osata tilata kouluille sopivia tietohallinnon palveluja. Koulutoimisessa pitäisi olla resursoitu ICT osaaja, joka tiedostaa koulujen tarpeet. Tuskaa ja syyttelyä tapahtuu molemmin puolin.
    2. Kouluissa on osaamista, mutta tietohallinto ei tue koulun kehitystä. Kitkaa syntyy hallintokuntien välille.
    3. Kouluissa ja/tai tietohallinnossa on mutu osaamista. Prosesseja ja sen ongelmakohtia ei tunnisteta, tietohallinto nähdään mikrotukityyppisenä palveluna, koulu poukkoilee erilaisissa järjestelmissä.
    4. Osaamista ja johtajuutta on sekä tietohallinnossa että koulutoimessa. Rahasta on kuitenkin ainainen puute, joten kehittämiseen on tehtävä pitkäaikainen suunnitelma. ICT alalla muutokset ovat niin nopeita, että tällaisten suunnitelmien tekeminen on erittäin haasteellista. Erityisesti Kaarinan kaupunkia voin oman kokemuksen mukaan kehua, siellä koulu ja tietohallinto toimivat hienosti yhteisten tavoitteiden eteen ja tulosta on tullut.
  7. Edellisen kohdan mutu osaaminen on kaikkein vaarallisinta. Silloin osaamistason vajetta ei havaita. Siinä tapauksessa loppukäyttäjät, eli oppilaat ja opettajat, ovat eniten tyytymättömiä.
  8. Pienillä resursseilla voidaan tukea vain muutamia valittuja järjestelmiä, vaikka kouluissa tarvetta on erilaisille järjestelmille ja laitteille (Esim. kannettavat vs mobiililaitteet, eri kouluasteilla on hyvin erilaiset tarpeet).

Mitä aion tehdä?

Parannusta voi tapahtua vain kuntien yhteistyön lisäämisellä, joten olen päättänyt itse yrittää seuraavaa
  1. Keskustelen työnantajani kanssa ongelmista ja mahdollisesta projektista
  2. Otan yhteyttä rahoittajiin. Kollegani Marko löysi yhden vaihtoehdon
  3. Kokoan sopivan konsortion, it-kumppanista, lähikuntien innokkaista saman henkisistä tekijöistä ja muutamasta it-alan ammattilaisesta
  4. Rahoitusta haetaan vaiheittain
    1. Nykytilanteen selvitys, x euroa. 2 viikossa käydään lähikunnat läpi, vastaavasti kuin kuntaliitosselvityksissä. Selvityksen perusteella luodaan ratkaisumallia koulujen tietohallinnon toiminnalle.
    2. Tekemiseen y euroa. Luodaan samalla prosessit ja organisaatio. Byrokratia ja organisaatio yritetään puristaa mahdollisimman pieneksi.
Jos tuo toteutuu, itse työ kouluissa tapahtuu kuitenkin opettajien ja oppilaiden välillä. Projekti vain mahdollistaisi monipuolisen tekniikan hyödyntämisen kouluissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti